Lean termi ilmestyi kirjallisuudessa ensimmäisen kerran eri lähteiden mukaan joko vuonna 1988 tai 1990. Oikeasti LEAN oli kuitenkin vain uusi termi JIT-filosofialle ja jälkiviisaana se sisälsi JIT filosofian hieman nätimmässä ja yksinkertaisemmassa paketissa. Seuraava kirja Toyotasta ja LEANistä julkaistiin vasta 1996.

LEANin fokus oli virtauksessa ja turhan poistamisessa. Monet yritykset siirtyivät käyttämään LEANin oppeja. Valitettavasti kaikessa rytinässä monet JIT:n alkuperäiset filosofiat katosivat.

Jokatapauksessa näyttää siltä, että LEAN on ollut paljon suositumpi ja jopa saavuttanut paremmin tavoitteita kuin JIT. Pitää kuitenkin muistaa, että JIT ei ole ikinä kadonnut, vaan LEAN on vain uusi hienompi nimitys sille.

Virtauksen optimointi

Lean keskittyy lähinnä virtauksen optimointiin, kun monet vanhat tuotantofilosofiat keskittyvät resurssitehokkuuteen. Resurssitehokas tuotanto johtaa pitkään läpimenoaikaan, joka aiheuttaa toissijaisia tarpeita. Osavalmisteita joudutaan välivarastoimaan ja käsittelemään useaan kertaan, joka aiheuttaa kuluja niin käsittelystä kuin varastossa kiinni olevasta pääomastakin. Lisäksi käsittelyssä tapahtuva vaurioriski kasvaa.

Resurssitehokkaan tuotannon aiheuttamat välivarastot heikentävät myös virheiten paikantamista. Työpiste saattaa valmistaa välivarastoon suuren määrän viallisia tuotteita, ennen kuin seuraava työpiste havaitsee ne. LEAN-tuotannossa virheet havaitaan nopeammin, jolloin hävikki on pienempää ja vikaan johtava ongelma löydetään ja paikannetaan nopeammin ja helpommin.

Virtaustehokas tuotanto minimoi niin sanottuja toissijaisia tarpeita, joita ovat mm. varastointi. Vaikka hukkaammekin resursseja, on tuotanto kokonaisuudessaan kustannustehokkaampaa, kun emme joudu hankkimaan lisäresursseja huolehtimaan toissijaisista tehtävistä. Koko toimintafilosofia perustuukin kaiken turhan minimointiin ja keskittyy tuotantoyksikön virtauksen optimointiin.

LEAN Filosofia

LEAN periaate

LEAN periaate

Ylläolevassa kuvassa näkyy LEANin tärkeimmät opetukset. Varsinaiset menetelmät ja käytännöt ovat pyramidin alimmaisena ja ne tulevat vasta kun on sisäistetty JIT ja Jidoka. JIT on käsitelty jo aiemmin ja se tarkoittaa virtauksen luomista. Jidoka tarkoittaa mahdollisimman läpinäkyvää organisaatiota, jossa mahdolliset virheet ja virtauksen haitat huomataan heti.

Tätä on LEAN -kirjassa Jidokaa verrataan jalkopallopeliin, jossa pelaajat näkevät koko ajan kaikki muut pelaajat ja tuomarin, maalit, kentän rajat sekä kuulevat tuomarin pillin vihellyksen ja muiden pelaajien ja yleisön huudot. Onnistuakseen pelaajien on kyettävä huomioimaan nämä kaikki asiat. Tämän läpinäkyvän organisaation tuominen tuotantoympäristöön ei vain ole täysin mutkatonta.

Nykyorganisaatio on kuin jokainen jalkopallon pelaaja pelaisi omassa teltassansa omaa peliään epätietoisena muista ja luulevat saavansa maalin aina kun potkaisevat pallon pois omasta teltastaan. He pelaavat jokainen omaa peliään, eri aikoihin, eivät näe kokonaisuutta, eivät kuule pillin vihellystä.

Tämän johdosta JIT/LEAN tehtaissa on näkyvällä paikalla tauluja, joissa näkyy eri tuotantovaiheiden status sekä värivaloja, joista näkyy linjan tilanne. Näin jokainen voi nähdä koko tehtaan toiminnan. Kun virhe tapahtuu, sen huomaava työntekijä viheltää pilliin ja koko tehdas pysähtyy. Aivan kuten jalkapallossa. Tämän jälkeen yhdessä etsitään syy virheeseen ja korjataan sen.

Edellä esitetty pyramidi täydentyy vielä menetelmien alle tulevilla työkaluilla ja toiminnoilla. Jotta voidaan noudattaa menetelmää, tulee olla työkaluja ja toimintoja. Menetelmä määrittää miten eri tehtäviä suoritetaan. Periaatteet määrittävät päätöksiä ja prioriteetteja. Viimeisenä arvot määrittävät miten meidän on toimittava. Arvot ovat kaiken perusta, jolle koko toiminta rakentuu sekä tila, johon pyritään.

Pääkohdat

Tärkeintä on muistaa, että JIT/LEAN ei ole jokin ennalta määrätty toimintatapa tai käytäntö, jota kopioimalla voidaan menestyä. Se on ennen kaikkea kasa asenteita, toimintafilosofiaa ja prioriteetteja. Toiminnat ja työkalut sijaitsevat pyramidin pohjalla.

Tässä pääkohdat tämän filosofian takana:

  • Tuotantoympäristö itsessään on rajoittava. Strategiat, jotka vähentävät asetusaikoja, tuoterakenteen muuttaminen tuotantoa suosivaksi jne. voivat merkitä paljon enemmän kuin mikään tuotannossa tehty päätös.
  • Tuotannon yksityiskohdat ovat strategisia kysymyksiä. Pienetkin yksityiskohdat tuotantoprosesseissa voivat olla tärkeitä koko tuotannon kilpailukyvyn kannalta.
  • Keskeneräisen tuotannon kontrollointi on tärkeää. Materiaalivirran sulava ja nopea virtaus on tärkeää. Lähes kaikki JIT:n hyödyt tulevat vähäisestä keskeneräisestä tuotannosta, joka johtaa lyhyisiin kiertoaikoihin ja parempaan laatuun.
  • Joustavuus on valtti. JIT on luonnostaan joustamaton. JIT:iin on kehitetty paljon joustavuutta työkierrolla, lyhyillä asetusajoilla, tilasuunnittelulla yms.
  • Laatu tulee ensin.  Japanilaisten kilpailu amerikkalaisten kanssa osoitti, että tuotanto, jossa laatu menee tuotantomäärän edelle ei ainoastaan toimi vaan voi olla myös tuottava.
  • Jatkuva kehittyminen on eloonjäämisen ehto.  Japanilaiset tajusivat, että tuotanto muuttuu jatkuvasti. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja teknologia kehittyy. Tuotannon tulee kehittyä pikkuhiljaa paremmaksi.

Written by Jesse Uitto

CEO @ Novellus.fi

1 Comment

Vastaa käyttäjälle Jesse Uitto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *