Olemme nyt ratkaisseet meille optimaalisen tilauserän. Milloin tämä tilaus tulisi tehdä? Voimmeko joutua tilanteeseen, että joudumme myymään asiakkaillemme eioota? Tässä postauksessa selvitämme mikä on varmuusvarasto ja miksi semmoinen pitäisi olla.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, on laskutoimituksia varten tehtävä tiettyjä oletuksia. Optimaalista tilauserää suunniteltaessa kysyntä oletetaan vakioksi. Todellisuudessa kysyntä harvoin on vakiota, vaan se vaihtelee suurestikin. Tämän johdosta kysyntä tulee muodostaa vakioksi ja tavallaan modifioida lähtöarvot kaavojen laskentaa varten.

Mikäli meillä on luotettavaa historiadataa kysynnästä, voimme laskea kysynnälle keskihajonnan. Usein kuitenkin keskihajonnan tarkka laskeminen vaatii  paljon dataa, kun taas keskikysyntä saadaan tietää melko tarkasti lyhyemmälläkin datamäärällä. Mikäli meillä ei ole tarpeeksi dataa käytettävissä, voidaan keskihajonnan olettaa noudattavan Poissonin jakaumaa, jolloin voimme käyttää kysynnän neliöjuurta kuvaamaan keskihajontaa. Kysynnän neliöjuuri antaa meille melko tarkan kuvauksen Poissonin jakauman mukaisesta keskihajonnasta.

Keskihajonta

standar-deviation-assumption

Keskihajonnan kaava

  • S = keskihajonta, standard deviation
  • Xa = kysynnän keskiarvo tietyllä ajanjaksolla (päivä, viikko, kuukausi)

Mikä on varmuusvarasto

Varmuusvarasto on varasto, jota ei ole tarkoitettu oikeaan käyttöön. Toki jos toimitaan FIFO-periaatteella, niin silloin ei voida määritellä fyysistä varmuusvarastoa, mutta kaikkien prosessien toimiessa täydellisesti, voidaan pitää laskennallista kappalemääräistä varmuusvarastoa, joka on aina varastossa.

Varmuusvarasto on tarkoitettu kattamaan menekin muutoksiin, sekä virheisiin kuluneen aikavälin kysyntä. Esimerkiksi viivästynyt toimitus, tuotantovirheet, kulutuksen muutokset, yms. Lienee selvää, että varmuusvaraston määrää ei voida selkeästä määritellä vaan se riippuu yrityksen määrittämästä palvelutasosta ja on siten riippuvainen johdon päätöksistä. Kustannukset kasvavat huomattavasti yritettäessä saavuttaa 100 % palvelutasoa, joten palvelutason ja siten varmuusvaraston määritteleminen on tasapainottelua asiakaspalvelun ja kustannusten välillä.

Tilauspiste

Varmuusvarasto ei ole se sama asia kuin tilauspiste!

Tilauspiste tulee asettaa siten, että toimitusaika huomioiden tavara saapuu juuri silloin kun ennustettu kysyntä on kuluttanut käyttövaraston ja jäljellä on enää vain varmuusvarasto. Täten jos tilaus viivästyy tai kysyntä on normaalia korkeampi, käytetään varmuusvarastoa, mikä on sen tarkoitus. Kaiken toimiessa täydellisen normaalisti, ei varmuusvarastoa kuluteta. Kulutettu varmuusvarasto tulee huomioida seuraavaa tilausta tehdessä.

Varmuusvaraston määritteleminen

Varmuusvarasto voidaan määritellä aikavälin kysynnän mukaan,  kiinteänä prosenttina hankinta-ajan kysynnästä tai matemaattisella kaavalla. Kysyntäpohjainen varmuusvarasto on yksinkertainen määrittää ja se on helposti ymmärrettävissä. Varmuusvaraston kokoa voidaan muuttaa esim. sesonkien mukaisesti, kun tiedetään kysynnän muutokset eri sesonkeina.

Prosenttina hankinta-ajan kysynnästä

Kiinteä prosentti vastaa vähän samaa, kuin määritetyn aikavälin kysyntä, mutta se lasketaan aina hankinta-ajan mukaan sillä prosentilla, mikä kullekin tuotteelle on määritelty. Joissakin tuotteissa voi olla hyväksyttävissä, jos sitä tilapäisesti ei ole hyllyssä, jolloin tämä prosentti voi olla vähemmänkin kuin 100% hankinta-ajan kysynnästä.

Matemaattinen malli

Matemaattisesti laskettu varmuusvarasto perustuu varmuuskertoimeen (palvelutaso), standardipoikkeamaan ja hankinta-aikaan. Sitä laskettaessa on siis oltava tiedossa yrityksen päättämä palvelutaso-% sekä tuotteen kysyntä pidemmältä aikaväliltä, josta lasketaan standardipoikkeama. Matemaattinen kaava ei toimi kovin hyvin sesonkiluonteisessa toiminnassa, ellei sitä lasketa erikseen sesonkikohtaisesti. Parhaiten se toimii melko vakaassa kysynnässä. Mitä vakaampi kysyntä, sitä pienempi varasto.

Wallace Hoppin Factory Physics -kirjassa varmuusvaraston suuruus lasketaan tilauspisteen kautta ehkä hivenen monimutkaisesti. Helpompi ja useammin nähty yksinkertaisempi laskentatapa varmuusvarastolle menee näin:

As = KSL0,5

  • As = Varmuusvarasto
  • K = Normitetun normaalijakauman kertymäfunktio (varmuuskerroin)
  • S = Keskihajonta, Standard deviation (laskettu yllä)
  • L = Toimitusaika, Lead time

Edit 19.3.2016. Tämä kaava huomioi ainoastaan kysynnän vaihtelun, eikä se ota kantaa hankinta-ajan variaatioon. Katso lisää erilaisia varmuusvaraston laskentakaavoja.

Tämäkin kaava vaatii hieman monimutkaisempaa laskentaa varmuuskertoimen laskemiseksi. Helpoiten se käy excelissä NORMSINV-kaavalla halutusta palvelutasosta . Esimerkiksi K = NORMSINV(95%) = 1,644854. (Uudemmissa Excel-versioissa NORM.INV(0,95;0;1)) Tähän löytyy myös valmiita kerrointaulukoita. Tulee huomata, että 97,7 %:ssa K-kerroin on 2 ja 99,9 %:ssa 3. Pyrkimys pitää palvelutaso korkealla onkin todella kallista varastossa seisovan pääoman johdosta. Haluttu palvelutaso pitää asettaa kriittisesti tuotteittain tai ABC-luokittelun mukaisesti. Esimerkikkinä 90 % palvelutasolla K-kerroin on vain 1,28.

Voit laskea oman varmuusvarastosi täällä.

Mikäli kysyntä ja kysynnän poikkeama on määritelty kuukausikohtaisesti, myös toimitusaika (L) on kuukausissa. Toimitusaikaan täytyy huomioida myös yrityksen oma aika, jonka se tarvitsee tilaamiseen sekä tuotteiden hyllyttämiseen. Toimitusaika kuvaa siis koko sitä aikaväliä tilauspisteen saavuttamisesta siihen kun tuotteet ovat hyllyssä saldoilla.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail
Jesse Uitto

Written by Jesse Uitto

Entrepreneur, Purchasing Professional

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *