Jesse Uitto nojaa autoon.

Olen nyt toiminut puolivuotta toimitusjohtajana Novellus Palvelut Oy:ssä. Totta puhuen työnkuvani ei ole hirveästi muuttunut. Aloitin Novelluksessa 2019 alkuvuonna, jolloin otin myyntivastuun yrityksessä. Hyvin nopeasti aloin hoitamaan myös taloushallintoa ja varmaankin oman byrokratia- ja taloushallinto-osaamiseni takia minut sitten virallistettiin toimistusjohtajaksi 2021 alusta.

Byrokratiaa on tullut hieman lisää tontille, mutta päivittäinen myynti ja taloushallinto ei muuttunut mihinkään.

Olen aina ollut työntekijä, joka ei osaa pysyä omalla tontillaan. Ajattalen asioita laajempina kokonaisuuksina ja pyrin tuomaan julki kehitysideoita. En varmastikaan ole aina ollut helppo työntekijä. Jos mielipiteitäni ei kuunnella tai muutoin tuntuu että en voi vaikuttaa yrityksen toimintaan, olen vaihtanut maisemaa. En pysty työskentelemään paikassa, jossa toimitaan mielestäni väärin tai tehottomasti.

Itsetutkiskelun paikka

Noin kolme vuotta sitten ennen Novellukselle hyppäämistä mietin pitkään mitä haluan tehdä ja minkälainen työ minulle sopii. Kävin muutamissa työhaastatteluissakin ihan vain oppiakseni ja kuullakseni minkälaisia työtehtäviä erilaisissa firmoissa on tarjolla. En oikeasti ollut osasta niistä kovinkaan kiinnostunut. Viimeistään työhaastatteluissa huomasin että isomman firman meininki ei minulle sovi ns. rivityöntekijänä. Siellä työnkuva on liian kapea omaan makuuni, eikä vaikutusmahdollisuuksia toimintaan yleensä ole.

Parhaiten minua voikin kuvailla yrittäjänä. Tarvitsen hieman monipuolisuutta, vaihtuvuutta työtehtäviin, sekä vaikutusmahdollisuutta yrityksen toimintaan. Näistä syistä minulle sopii pienempi yritys, jossa yleensä työnkuvat ovat laajemmat ja monipuolisemmat, sekä vaikutusmahdollisuus toimintaan parempi. Käytännössä minun pitäisi olla johtoryhmän jäsen, jotta pääsen vaikuttamaan toimintaan.

Samalla täytyy tunnustaa että toimitusjohtajan paikka on aina kiinnostanut. Siellä usein se isoin valta on, vaikkakin toki vaakakupissa myös paljon vastuuta ja stressiä. Kaverini onkin aina hauskasti sanonut että toimitusjohtaja on pahin pesti yrityksessä, eikä sitä kannata tavoitella. Siinä on paljon totuutta. Stressi ja vastuu erilaisissa yrityksissä on hyvin erilaista. Pienemmät yritykset varmasti usein kamppailevat kassan riittävyyden ja rekrytointitarpeiden välillä. Isommissa yrityksissä haasteet voivat olla aivan toisenlaisia.

Mitä tajusin itsestäni

Parin vuoden takaisen tutkiskelun jälkeen huomasin, että minua kiinnostaa yritystoiminnan kehittäminen. Tästä syystä kävin myös työhaastatteluissa erilaisissa ohjelmistokonsultin rooleissa. Kuitenkin isommassa mittakaavassa jonkin Dynamicsin rakentaminen on vuosien projekti ja yksittäisen konsultin työnkuva todella kapea osa kokonaisuudesta. Tajusin, että näin syvällinen perehtyminen yhteen yksittäiseen asiaan ei sovi minulle. Tarvitse paljon enemmän monipuolisuutta.

Pienemmissä ohjelmistokokonaisuuksissa konsultti tekee laajempien toiminnallisuuksien kanssa töitä, mutta lopulta ajattelin että ei sekään ihan ihannetyötäni ole. Olen tykännyt myynnistä ja nimenomaan ratkaisumyynnistä siksi, että siinä näkee paljon erilaisia yrityksiä ja tilanteita. Myyjän tehtävänä on tutustua asiakkaan toimintaan ja ehdottaa siihen sopivaa ratkaisua. Tässä pääsee ajattelemaan minulle sopivalla laajemmalla skaalalla ja käyttämään paljon omaa luovutta.

Näistä syistä päädyin aikanaan Novellukselle. Se oli erittäin riskinen liike vaihtaa melko hyväpalkkaisesta palkkaduunista pieneen yritykseen myyjäksi yrittäjänä, eli täysin provikkapalkalla. Liike kuitenkin kannatti. Pääsin tekemään työtä, joka sopii minulle ja vaikutusmahdollisuuteni toimintaan silloisessa kahden henkilön yrityksessä oli huomattavat. Olemmekin viimeisen kahden vuoden aikana kehittäneet Novelluksen toimintaa ja strategiaa merkittävästi. Samalla liikevaihto on kasvanut kiitettävästi ja kuukauden päästä meillä aloittaa jo neljäs työntekijä. Olemme kasvaneet kahdesta henkilöstä neljään parissa vuodessa.

Toimitusjohtaja tai kehitysjohtaja kiitos

Nyt toimitusjohtajana työnkuvassa on vielä oma kerroksensa yrityksen sisäistä kehittämistä ja hallintoa, joka tuo oman mausteensa työnkuvaan. Vaikka isompia yrityksiä tuossa hieman haukuin, niin tämä johtuu nimenomaan positiosta. Juuri tämän kehittämisnäkökulman johdosta olen ajatellut että minulle sopisi keskikokoisen yrityksen toimitusjohtajan tai kehitysjohtajan paikka. Molemmissa on jonkin verran omaa valtaa ja vastuuta, sekä paljon kehittämistä.

Myyjänä olen paljon tekemisissä kehitysjohtajien kanssa, jotka kehittävät oman organisaationsa toimintaa ja etsivät toimintaa tukevia ohjelmistoja. Tämä on pesti, joka yhdistäisi paljon myyjän ja ostajan osaamisia. Paljon sisäistä myymistä, ostamista toimittajilta sekä runsaasti ideointia ja toiminnan tehostamista. Uskon että kehitysjohtajan toimenkuva olisi itselleni mielenkiintoinen, kunhan yritys on oikean kokoinen. Mitä se sitten tarkoittaa, en tiedä. Kokoluokkakaan ei tarkoita mitään selkeää lukua, vaan se on enemmänkin organisaation henki, joka ratkaisee. Ja tämän tietää parhaimmillaan vasta työhaastattelussa, pahimmillaan vasta paljon myöhemmin.

Hieman pienemmän kokoluokan yrityksissä ei kehitysjohtajaa ole ja siellä nämä asiat usein kuuluvat monen muun asian ohella toimitusjohtajalle. Toki keskikokoisen yrityksenkin toimitusjohtajuus kiinnostaa, onhan se aina hieman erilaista.

Disclaimer

Tämä teksti on vain yleistä pohdintaa omasta tilanteestani, eikä sitä kannata tulkita siten, että olisin vaihtamassa paikkaa. Olen sitoutunut Novellukseen osakkuudenkin kautta eikä tämä tarina ole vielä nähnyt kunnolla alkuakaan.

Written by Jesse Uitto

CEO @ Novellus.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *