Alaa seuraavat varmaankin tietävät jo tähän mennessä, että maailman 7. suurin laivanvarustamo, Etelä-Korealainen Hanjin Shipping Co., on hakeutunut 31.8. konkurssiin. Tämä aiheuttaa sen, että merillä seilaa tällä hetkellä kymmenittäin konttilaivoja, jotka eivät pääse mihinkään satamaan. Satamat eivät suostu ottamaan laivoja vastaan, koska he pelkäävät että heidän palveluistaan ei makseta.

Konteissa on tietenkin rahaakin kiinni ihan reilusti, arvioiden mukaan Hanjinin laivoissa on jopa 500 000 konttia, joiden arvo on 14 miljardia dollaria (Lähde). Tämä raha siis käytännössä kelluu merillä tällä hetkellä, eikä sen maihin saaminen ole ihan yksiselitteistä.

Rahdin takavarikointi

Pahin pelko on se, että velkojat ottaisivat laivan rahdin pantiksi. Uusimpien tietojen mukaan Hanjin on hakenut USA:ssa oikeuden määräyksen, joka kieltää rahdin takavarikoimisen. Hanjin on saanut haalittua rahaa muutaman laivan purun maksamiseen ja täten näiden laivojen rahdin toimitus lopullisille tavaran ostajille olisi turvattu oikeuden määräyksen avulla. (Lähde)

Hieman itse ihmettelen sitä, että mikähän laki määrää rahdin olevan varustamon omaisuutta? Käsittääkseni rahti on meidän ostajien omaisuutta, joka on vain annettu jonkun kuljetettavaksi. Miten tämmöinen tavara voidaan takavarikoida kuljettavan tahon velkojille?

Kokonaan toinen seikka toki on se, että vaikka rahti olisikin ostajien omaisuutta, on se silti saarroksissa laivassa merellä, joka ei pääse mihinkään satamaan. Tämän johdosta ostajilta onkin kyselty halukkuutta maksaa laivan satamamaksuja. Tässä tulee toinen kohta, jota en ymmärrä. Esimerkiksi me olemme tilanneet kuljetuksen huolintayhtiöltä, joka on edelleenhankkinut kontin kuljetuksen Hanjinilta. Miksi me olisimme velvollisia maksamaan laivan purkamisesta? Eiköhän se ole huolintayhtiön tehtävä hoitaa meille meidän tilaama tavara.

Tilaajavastuu

Tästä huolintayhtiön vastuusta päästäänkin sujuvasti puhumaan tilaajavastuusta.

Suomessa on lähivuosina puhutta paljon tilaajavastuusta, siis siitä kuinka tilaajan tulee varmistua työn suorittajan taloudellisesta mahdollisuudesta toteuttaa tarjottu työ tarjottuu hintaan. Joillakin aloilla tilaajavastuu on ulotettu melko pitkällekin ja tilaajan tulee varmistua, että työn tarjoaja hoitaa lakisääteiset velvoitteensa mm. työntekijöihin ja veroihin liittyen.

Mitenkäs tämä tilaajavastuu sitten näyttäytyy suuren maailman huolinnassa?

Luulisi että huolintayhtiötä kiinnostaa hieman myös alihankkijoidensa taloudellinen selviäminen. Lehtitietojen mukaan Hanjin on tehnyt jo useamman vuoden ajan perättäin tappiota (Lähde) ja sillä on velkaa yhdeksän kertaa markkina-arvonsa verran (Lähde). Ostaisitko sinä palveluita tämmöiseltä yhtiöltä?

Mikäli huolintayhtiö haluaa pelata riskipeliä konkurssikypsän varustamon kanssa, niin se on täysin heidän vastuullaan maksaa tästä aiheutuvat mahdolliset satamamaksut. Olemme tilanneet tavarallemme rahdituksen, eikä meidän kuuluu maksaa sen laivasta purkamisesta enää mitään lisämaksuja.

Mitä tästä opimme?

Tämä tarina on loistava opetus hankintatoimeen. Vähimmilläänkin tämä aiheuttaa viivästystä tavaran saamisen. Pahimmillaan tavaraa ei saa ollenkaan tai siitä aiheutuu ainakin lisäkuluja. Rahdin viivästymiseen voidaan varautua varmuusvarastoinnilla. Tämän tasoinen viivästys toki on todella harvinainen ja nykypäivänä varastot on vedetty niin minimiin, että tuskin juuri mikään yritys selviää tästä kuivin jaloin.

Tarinan toinen opetus on sopimustekniset seikat. Nyt olisikin hyvä paikka varmistaa kuljetussopimukset ja niiden sakkopykälät kuntoon. Katsokaa että huolintayhtiö on vastuussa tavaran turvallisesta ja varmasta rahtaamisesta ja he ovat vastuussa siitä, kenen palveluita alihankkivat.

Vastaavia konkursseja voi tulla vielä lähitulevaisuudessa lisääkin. Varsinkin mikäli Hanjin rahoitetaan toimintakuntoon tai laivat ostetaan toiselle yritykselle. Tällöin kapasiteettiin ei tule muutoksia, eikä alalla tapahdu mitään varsinaisia muutoksia. Mikäli pääsette itse vaikuttamaan siihen, millä laivalla tavaroitanne laivataan, niin pienentäkää ja tihentäkää ostoeriä ja jakakaa toimitukset eri varustamoiden kyytiin. Näin toimituskatkos mahdollisessa varustamon konkurssitilanteessa on mahdollisimman lyhyt.

 

Disclaimer. Kirjoittajan ostamia tavaroita on kirjoitushetkellä Hanjinin laivassa joillakin kymmenillä tuhansilla euroilla.

Written by Jesse Uitto

CEO @ Novellus.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *