Vaikka robotiikka onkin kehittynyt melkoisesti, tarvitaan vielä moneen työvaiheeseen työntekijöitä.
Lueskelin juuri blogitekstiä robotiikasta logistiikassa, jota kautta päädyin youtubeen katsomaan Amazonin järjestämän robottikilpailun voittajan suoritusta
Tätä kautta ajauduin tutkimaan enemmänkin Amazonin jakelukeskusten toimintaan. Mahtavia laitoksia!
Työntekijöiden korvaaminen roboteilla
Jo nämä videot Amazonin jakelukeskuksista todistavat että työntekijät eivät katoa aivan heti. Työntekijät tekevät vielä todella paljon työvaiheita, esimerkiksi juurikin keräilyn, mihinkä tuossa robottikisassa yritettiin sijoittaa robottia.
Toki keräiltävä hylly/laatikko voidaan tuoda keräilijän nenän eteen roboteilla, mutta melko monen tuotteen suhteen tarvitaan vielä keräilijä nostamaan se varsinainen tuote pois laatikosta.
Tuotteet ovat niin monen mallisia, että robotiikan tarvitsee vielä kehittyä hieman, jotta robotti osaa varmasti keräillä kaiken tavaran vahingoittamatta itse tuotetta. Automaattinen keräily voisi onnistua nykypäivänä, jos varastossa on vain tiettyä tuoteryhmää, esimerkiksi kirjoja.
Samoin varaston täydennyksessä tarvitaan työntekijöitä laittamaan tavarat hyllyihin aivan samoista syistä.
Hyvän käsityksen automatisoinnin vaikeudesta saa tästä Amazonin itse tuottamasta videomateriaalista, jossa opastetaan heille varastoa lähettäviä myyjiä:
Eikö videosta saakin sen kuvan, että lähes jokainen paketti menee erilliselle ongelman ratkaisijalle? Miten luulet tämän muuttuvan, jos paketit ottaakin ihmisen sijaan vastaan robotti?
Toki se saadaan automatisoitua täysin. Se on jopa helpompaa kuin erillisen ongelmanratkaisijan käyttäminen. Mutta se ei tule tapahtumaan lähivuosina.
Ihmiset robotteina
Tässä siirtymävaiheessa ihmistyöstä robotteihin tuntuu, että osa yrityksistä käsittelee työntekijöitänsä kuin robotteja. Aina silloin tällöin tulee paljastavia dokumentteja siitä, kuinka ihmisiltä vaaditaan liikaa, jopa vessataukoja seurataan ja säännöstellään.
Tässä puolen tunnin pituinen salaa kuvattu dokumentti Amazonin jakelukeskuksesta UK:ssa:
En lähde mollaamaan tässä Amazonia. Tulee muistaa, että tämä on vain subjektiivinen näkemys toiselta puolelta. Toki tietyt videolla nähdyt asiat ovat kiistattomia ja moitittavia, eikä niitä saisi tapahtua.
Videota katsellessa mieleeni muistui muutamia perusasioita, jotka jokaisen työnantajan tai esimiehen tulisi muistaa:
- Ota huomioon työntekijä. Ihmiset ovat ihmisiä, eivät robotteja. Työsuoritus ei voi olla tasainen ja varsinkin pitkässä vuorossa työsuoritus tulee todennäköisesti laskemaan.
- Varoitukset poissaoloista ja väsymisistä tuskin ovat suomalaisen lain mukaisia
- Jatkuva stressi (työn mittaaminen ja ylisuorituksen vaatiminen) vaikuttaa ihmiseen todella negatiivisesti. Työt tulevat jopa uniin, joka voi aiheuttaa väsymystä ja sitä kautta virheitä töissä, joka taasen voi aiheuttaa työnantajallekin rahallisia menetyksiä sekä pahimmassa tapauksessa turvallisuusriskejä.
- Myöhästymisistä pitääkin kertoa työntekijälle, jotta käytös saadaan kuriin. Mutta virhepisteiden antaminen parin minuutin myöhästymisestä ei ehkä ole järkevää. Varsinkin kun tehdään työtä, minkä voinee paikata olemalla hieman pidempään töissä. Toisin sanoen jonkinlainen järkevä pieni liukuma olisi hyvä olla kaikissa työtehtävissä missä se vain on mahdollista.
Työhyvinvointi
Työhyvinvointi on laaja alue, josta voisi kirjoittaa monta blogitekstiä, mutta käyn pikaisesti läpi muutaman asian. On olemassa myös yrityksiä jotka panostavat työntekijöiden hyvinvointiin, kuten esimerkiksi Pekkaniska Oy. Heidän työntekijänsä saavat kuntoilla työajalla ja heille maksetaan jopa bonuksia urheilusuorituksista.
Tämän lisäksi useat tutkimukset osoittavat vähemmän työnteon jopa lisäävän tuottavuutta. Sopivasta työpäivän pituudesta esiintyy erilaisia näkemyksiä, mutta varmaa on se, että mitä pidempi työpäivä, sitä varmemmin jossain välissä tuottavuus romahtaa.
Joissakin paikoissa tehdään jopa 6 tunnin työpäiviä samalla tuottavuudella kuin kilpailijat 8 tunnin työpäiviä. Porche taasen lyhensi juuri työaikaa tehtaallaan, koska tuottavuus on noussut ja autoja tuotetaan jopa liikaa. (http://www.hs.fi/talous/a1382163868776)
Ihminen tarvitsee lepoa. Ensinnäkin pitkän työvuoron lopussa tuottavuus laskee, lisäksi ihmisen tehdessä monta päivää putkeen pitkiä päiviä tuottavuus tippuu lähes kokonaan. Aasiasta on kantautunut huhuja jopa työpaikalle stressiin/väsymykseen kuolleista.
Muista, että virkeä, levännyt ja innostunut työntekijä on parasta mitä yrityksellä voi olla. Virheet vähenevät, työntekijät ovat joustavia ja he voivat innovoida ja kehittää uusia tapoja tehdä työnsä tuottavammin. Varsinaista yksittäisen työvuoron tuottavuutta tärkeämpi asia on motivoitunut henkilökunta, jonka vaihtuvuus on vähäinen.
Vastavuoroisuus
Ihminen on siitä jännä eläin, että se peilaa häneen kohdistuneen käytöksen takaisin suurin piirtein samoin. Eli olemalla mukava ja joustava myös työntekijä tekee työnsä hyvin ja tunnollisesti. Tai vastavuoroisesti vaatimalla liikaa ja tarjoamalla huonot työolot, työntekijä tuskin jaksaa kovin kauaa käyttäytyä nätisti. Kun koston hetki aukeaa, hän ei epäröi käyttää sitä.
Mikäli työntekijöiltä vaaditaan paljon, tulisi työolojen mahdollistaa työn tekeminen olemalla työhön sopivat ja mukavat:
- Videolla huonoja työoloja kuvaa mm. pimeässä työskentely.
- Varastotyössä myös painavan tavaran nostot voivat olla fyysisesti raskaita ja väsyttäviä, johon tulee olla mahdollisuus käyttää apuvälineitä
- Myös kova melu väsyttää henkisesti. Monesti melko pienilläkin muutoksilla voidaan vähentää työstä aiheutuvia ääniä.
- Keräilyjärjestys ja isossa varastossa keräilyalueen rajaaminen ovat tärkeitä. Mahdollisimman vähän kävelyä lisää tuottavuutta sekä vähentää työntekijöiden fyysistä rasitusta.
- Työtilasuunnitelu siten, että sosiaalitilat ovat järkevän matkan päässä tai niitä on isossa varastossa useampia, eikä vain toisessa päässä rakennusta.
Vastaa