Variaatio käytännössä osa 1

Vaihtelua voidaan hillitä erilaisilla yhdistelyillä. Esimerkiksi koneen saadessa raaka-aineita useammasta lähteestä, niiden vaihtelu lähestyy usein CV = 1 -arvoa. Huolimatta siitä, onko syöttävien koneiden vaihtelu isoa vai suurta, tämä tuotevirtojen summa tuppaa muodostumaan keskimääräiseksi vaihteluksi.

Hyvä esimerkki vaihtelun riskin pienentämisestä tulee talousmaailmasta. Sijoittajia ja säästäjiä kehotetaan hajauttamaan rahansa useaan paikkaan, jolloin huono sijoitus ei vedä koko salkkua miinukselle. Vastaavasti tämä lieventää myös loistavien sijoitusten tuoton vaikutusta kokonaisuuteen. Hajauttamalla saamme siis kokonaissalkkumme kehityksen tasoitettua suurin piirtein markkinakehitykseksi.

Kuinka me voimme hyödyntää tätä tuotannossa?

Edellisessä kirjoituksessa oli kysymys kumpi on vähemmän vaihtelevaa; tuote-erän vai yksittäisen tuotteen tekemiseen kuluva aika. Vastaavasti kuin finanssi-esimerkissä tässä tarkastellessa useamman tuotteen tekemiseen kuluvaa aikaa, summautuu yksittäisten tuotteiden käsittelyyn kuluva aika, jolloin tuote-erän tekemiseen kuluva aika on vaihtelultaan huomattavasti pienempää.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuotteita tulisi aina valmistaa erissä. Erätuotanto aiheuttaa muita ongelmia, mutta sitä voidaan hyödyntää tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi laaduntarkkailu kannattaa suorittaa isommasta erästä, jolloin arvot keskiarvoistuu. Pitäen tietenkin mielessä tietyt raja-arvot yksittäisille tuotteille.

Varmuusvarasto

Otetaan esimerkki tietokonevalmistajasta, joka myy tietokoneita kuudella muuttuvalla osalla (kiintolevy, RAM, CD-asema, näppäimistö, prosessori, muistikorttipaikka), joihin kaikkiin on kolme erilaista vaihtoehtoa. Tietokone voidaan siis kasata 3⁶ = 729 erilaisella tavalla. Yksinkertaistamiseksi oletetaan jokaisen osan olevan arvoltaan 100 euroa. Tällöin yhden tietokoneen hinta on 6 * 100 = 600 euroa. Jokaisen konfiguraation kysyntä on Poisson-jakautunutta keskiarvolla 100 tietokonetta vuodessa ja hankinta-aika on 3 kuukautta.

Varmuusvarastolaskurilla voimme laskea varmuusvarastoksi 100 kpl vuosikysynnälle 0,25 vuoden toimitusajalla 11,63 kpl ja lisäämällä 25 kpl kysyntä 3 kuukauden hankinta-ajalle saamme alkuvarastotasoksi 37 kpl sekä keskimääräiseksi varastoksi 24,5 kpl ([37+12]/12). Tällöin varastossa olisi keskimäärin yhtä tietokonetta 24,5 * 600 e = 14 700 euron edestä. Ja koko varaston arvo olisi keskimäärin 14 700 e * 729 = 10,72 miljoonaa euroa.

Mikäli kasaamme tietokoneet osista, kokonaisten myymisen sijasta, meidän tarvitsee varastoida paljon vähemmän nimikkeitä. Varastoitavia komponentteja on vain 6*3 = 18 kpl aikaisemman 729 tietokonekonfiguraation sijasta. Jokaisella komponentilla tarvitsee olla vain 0,99^1/6 = 0,998326 palvelutaso, jotta kasatun tietokoneen palvelutaso on 0,99. Tämä tekee k-kertoimeksi 2,933837.

Koska tietokoneita myydään 100 * 729 erilaista konfiguraatiota, tekee tämä yhteensä 72 900 tietokoneen myynnin vuodessa. 18 komponentille jaettuna se tekee 4050 kpl kysynnän vuodessa per komponentti. Näin ollen saamme varmuusvarastoksi 47  kpl ja keskimääräinen varastotaso on 553,25 kpl. Tällöin keskimääräinen varaston arvo olisi 553,25 kpl * 100 e * 18 komponenttia = 955 850 euroa. Vaatimaton 90 % pudotus varaston arvossa!

Tällä yksinkertaisella toimella saimme tiputettua varaston arvoa huomattavasti. Yhdistimme yksittäisten 729 tietokoneen kysynnän vain 18 erilaiseen komponenttiin. Samalla varaston hallinta helpottuu huomattavasti.

Pelkästään varmuusvarasto tippui 12 * 729 koneen * 600 e = 5,25 milj e arvosta 47 * 18 komponentin * 100 e = 84 600 euroon.

Jonon jakaminen

Toinen mahdollisuus tasoittaa vaihtelua on yhdistää jonot. Mikäli samaa työvaihetta tekee useampi kone, tulisi näiden ottaa työtehtävät samasta jonosta. Kuvittele esimerkkiä pankista ja kaupasta. Perinteisessä pankissa on yksi jono ja useampi virkailija. Näin hyvinkin vaihtelevat palveluajat tasaantuvat, eikä toisen virkailijan jonossa olijat kärsi yksittäisten asiakkaiden pitkistä palveluajoista. Kaupassa taasen on perinteisesti omat jonot jokaiselle kassalle. Mikäli joku on unohtanut punnita hedelmänsä tai jää lottoamaan kassalle, joutuvat taaempana jonottavat odottamaan tätä tai vaihtavat oma-aloitteisesti jonoa lyhyempään. Jonoa vaihtaessa tämä vertautuu yhdistettyy jonoon, mutta on paljon tehottomampi ja epätasa-arvoisempi vaihtoehto.