Etätyön aikakausi on alkanut poikimaan studioprojekteja ja kevyempienkin webkameroiden laatuun kiinnittämistä pitkin Suomea. Näistä ovat kirjoittaneet ainakin Janne Jääskeläinen ja Jari Parantainen, kahdestikin. Lisäksi aiheesta debatoidaan LinkedInissä ja Twitterissä aika-ajoin.
Itsellänikin on ollut jo jonkin aikaa haaveena parantaa omaa presenssiä verkossa. Verkkotapaamiset ovat viimeisen puolen vuoden aikana lisääntyneet selvästi. Enää asiakkaat eivät edes odota (saati aina edes halua) myyjän saapumista tontille.
Olen pyrkinyt saavuttamaan mahdollisimman hyvän kuvan olemassaolevalla kalustolla. Kuvan laatuun vaikuttaa oleellisesti seuraavat asiat:
- Kamera
- Käytettävä softa (resoluutio)
- Valaistus
Unohdetaan näistä softa, siihen vaikutusmahdollisuudet ei aina yllä. Kun operoidaan Läppärin omalla webkameralla, kuvan tekninen laatu on mitä on. Parhaiten tähän voidaan kuitenkin vaikuttaa valaistuksella. Mikäli olet pimeässä, kuva on silkkaa kohinaa. Jos selkäsi takana on ikkuna, sinusta näkyy vain silhuetti. Olet kuin Alibin haastattelusta.
Helpointa on sijoittaa ikkuna eteesi tai etuviistoon, jolloin saat naamaan luonnonvaloa. Tässä on kuitenkin riski syyssateille, jolloin valo vaihtelee huomattavasti eri päivinä ja kellonaikoina. Paras olisikin hommata studiovalo, jonka sijoittaa etuviistoon.
Itse lähdin alkuun pienemmällä investoinnilla. Kunnon studiovalo maksaa kolminumeroisia summia. Parilla kympillä saa pienemmän led-valon ja siihen kolmijalan. Etenkin itselläni kun toinen työntekopaikka on kylki ikkunaa vasten, jää toinen puoli kasvoista pimeäksi. Saan auringonvaloa, mutta toinen puoli on pimeä. Tällä valolla saan tasattua myös toisen posken, eikä kontrasti ole yhtä iso. (hifistelijöille sanottakoon että tällä voi myös halutessaan luoda dramaattisen leffatunnelman, kun jättää toisen puolen varjoon. Tämä ei kuitenkaan ole hyväksi läppärin kameralle).
Se seuraava askel onkin parantaa kameraa. Pöytäkoneella minulla onkin 50 euron webkamera, jonka kuvanlaatu on paljon läppärin kameraa parempi. Sekin kuitenkin vaatii aika paljon valoa toimiakseen hyvin.
Kunnon kamera
Seuraava, kalliimpi, askel on mennä digijärkkäreihin tai videokameroihin. Osasta kameroista saa suoraan USB:llä sopivalla softalla webkameran. (Esim. Canon julkaisi valituille malleilleen tätä varten softan kesällä).
Ultimaattinen askel kohti oikeaa studiota onkin hommata videomikseri. Jari kertoo tarkemmin tämän hyödyistä.
Atem Mini Pron hommasin jo aiemmin kesällä. Testasin sitä Canonin järkkärin kanssa, mutta siinä on omat haasteensa tässä käytössä. Nyt hankin vielä Blackmagic Pocket Cinema Camera 6K:n. Tällä olen nyt leikkinyt pari päivää. En edes osannut arvata kuinka hienoa kuvaa tällä saan! (sen tiesin että leffatason kuvaa tällä tehdään, mutta oma osaaminen mietitytti)
Eikä tämä ole vain omaa insinöörin hehkutusta. Heti ensimmäisenä päivänä pari palaverin vastapuolta kysyi mikä kamera minulla on kun kuva on niin hieno. Tämä siis selkeästi näkyy myös verkon yli!
BMPCC tarjoaakin hifistelijöille paljon ominaisuuksia, joita ei webkameralla pysty saavuttamaan. Eniten asiaan vaikuttaa suljinaukon säätäminen. Kunnollisilla objektiiveilla saadaan oma naama tarkennettua teräväksi ja samalla tausta sumenee kuin itsestään. Tämä jo itsessään luo ammattimaisen vaikutelman katsojalle.
Webkamerat ja kännykän kamerat tarkentavat ”äärettömyyteen”, jolloin suurinpiirtein koko kuva on terävä. Tämä asettaa katsojalle haasteita kun hän ei tiedä mihin katse pitäisi kiinnittää. Samalla myös itse kohde ei välttämättä ole oikeasti kunnolla terävä.
Toinen kohta liittyy valoisuuteen. Olen täysin ällikällä lyöty BMPCC kyvystä kuvata hämärässä. En lähde tätä edes kuvailemaan tarkemmin. Sanotaan vain että lisävalot ovat lähestulkoon tarpeettomat.
Kolmanneksi kameran LUT-tiedostoilla (tavallaan kuvan editointi) saadaan näkymää muokattua aika paljon. Itse käytän tämän lyhyen tutustumisen perusteella ns. Extended Video -nimistä LUT-arvoa, joka luo leffamaisen laajan valoisuuden dynamiikan. Vähän kuin jonkin valokuvakameran HDR-asetus.
Tässä kuvatodisteet
Päivä kerkesi jo vähän kirkastumaan, laskin ISO-arvoa aamusta. Aamulla ja eilen illalla pimeässä tämä kuvan laatu (kohinan puute) isoilla ISO-arvoilla oli aivan uskomaton.
Sitten sama paikka, ei valoja muutettu. Oikeasti minuutin päästä edellisestä otettu läppärin webkameralla.
Tässä webkamera pärjää vielä ihan ok, vaikka kuvassa kohinaa onkin johtuen hämäryydestä. Pari tuntia aiemmin kun luonnonvaloa tuli vähemmän, tämä olisi ollut täysin rakeista.
Ja sitten se korjaus mitä olen harrastanut. Eli läppärin vieressä pöydällä vasemmalla etuviistossa yksi Godox-valaisin.
Pidin tätä aiemmin hyvänä. Ja mukavahan se onkin kun naama näkyy paremmin. Mutta ensimmäiseen BMPCC-kuvaan verrattuna ei näitä oikeastaan voi edes vertailla. Taustalla näkyy liikaa ylimääräistä kamaa ja koko kuva on pelkkää kohinaa.
Kaikki kuvat on otettu Windowsin omalla Camera-sovelluksella ja niihin ei ole tehty mitään editointia. Camera taitaa itsessään lisätä tähän jotain kontrastia, koska BMPCC-kuva on vähän liiankin kontrastinen. Se ei omalla monitorillani näytä aivan tuolta.
Samalla täytyy vielä kerran kehua kameran dynamiikkaa. Vaikka toinen puoli kasvoista saa vain hajavaloa, se ei ole millään tavalla rakeinen ja epäselvä. Vasen poski on hämärässä, mutta kuitenkin erottuva. Mielestäni aika leffamainen fiilis. Se onko tämä sitten hyvä vai huono asiakastapaamisessa onkin toinen asia…
[…] webbikameraa parempaan, tuli itselleni mukaan myös neljäs näyttö, joka on multiview tälle studiosetupille. Saan tähän tarpeen mukaan vaihdettua multiviewin omaksi neljänneksi näytöksi silloin kun en […]