Vaihtelua voidaan hillitä erilaisilla yhdistelyillä. Esimerkiksi koneen saadessa raaka-aineita useammasta lähteestä, niiden vaihtelu lähestyy usein CV = 1 -arvoa. Huolimatta siitä, onko syöttävien koneiden vaihtelu isoa vai suurta, tämä tuotevirtojen summa tuppaa muodostumaan keskimääräiseksi vaihteluksi.

Littlen lain mukaan (TH = WIP/CT) sama tuotanto saadaan aikaiseksi pitkällä läpimenoajalla ja isolla keskeneräisellä tuotannolla tai lyhyellä läpimenoajalla ja pienellä keskeneräisellä tuotannolla. Tietenkin jälkimmäinen vaihtoehto on paljon toivotumpi tapaus.

Vietin juuri pari mielenkiintoista päivää Logistiikka- ja kuljetusmessuilla (#logexpo) Helsingin Messukeskuksessa.

Tuotannolle voidaan melko yksinkertaisesti laskea optimaalinen määrä keskeneräiselle tuotannolle. Samalla todellinen WIP-taso kertoo yrityksen suorituskyvystä kun sitä verrataan optimaaliseen, worst-case skenaarioon ja käytännölliseen tasoon.

Lean termi ilmestyi kirjallisuudessa ensimmäisen kerran eri lähteiden mukaan joko vuonna 1988 tai 1990. Oikeasti LEAN oli kuitenkin vain uusi termi JIT-filosofialle ja jälkiviisaana se sisälsi JIT filosofian hieman nätimmässä ja yksinkertaisemmassa paketissa. Seuraava kirja Toyotasta ja LEANistä julkaistiin vasta 1996.

Japanilaisten JIT-filosofiaan yhdistetään usein myös Kanban. Yleisimmin käytetty käännös kanbanista tarkoittaa korttia. Eräänlaiset kortit olivatkin tärkeässä osassa Toyotan tehtaalla materiaalivirtojen käsittelyssä.

Yleisesti jonkin arvo n-vuoden päästä voidaan laskea allaolevalla kaavalla. Tämä pätee siis säästämiseen ja tällöin arvo kasvaa vuosien mittaan koron verran joka vuosi. Tätä sanotaan myös korkoa korolle -ilmiöksi, koska joka vuosi korolla kerrotaan pääoman ja edellisten korkojen yhteenlaskettu summa, ei ainoastaan alkuperäistä pääomaa.

JIT eli Just In Time -filosofian lähtökohta on Japanissa 1900 luvulla kun Japanilaiset yrittivät kilpailla Amerikkalaisten kanssa. Japanilaisten työntekijöiden tuottavuus oli vain yhdeksäsosa amerikkalaisiin verrattuna, joten heidän täytyi tehdä jotain toisin pystyäkseen kilpailemaan samoilla markkinoilla. Pääosa JIT-filosofian periaatteista tulee Toyotalta.

MRP kehittyi  1960-luvulla IBM:n toimesta. Tietokoneet rupesivat yleistymään tuotantolaitoksissa ja niillä ruvettiin hoitamaan monia laskutehtäviä. Koska tuotannon suunnittelu oli melko monimutkaista, oli luonnollista yrittää saada se tietokoneen laskettavaksi.

Globaalissa kilpailussa pärjätäkseen yrityksen pitää onnistua vähintään yhdellä näistä osa-alueista: